Tavattuani asiakkaitamme ja juteltuani potentiaalisten asiakkaidemme kanssa, olen jo työsuhteeni ensimmäisten viikkojeni aikana ymmärtänyt, että perinteinen tapa toteuttaa henkilöstökyselyitä on tullut tiensä päähän.

Työelämä ja johtaminen muuttuvat vauhdilla, eikä tulevaisuuden suomalaista työelämää luoda eilisen työkaluilla tai ajatusmaailmalla. Tässä kolme huomiotani, joiden vuoksi uskallan väittää, että perinteinen henkilöstökysely ei enää riitä.

  1. Leijonanosa kysymyksistä on turhia

Perinteisen henkilöstökyselyn kysymyspatteristo on usein asetettu johdon, organisaation tai ulkopuolisen ”asiantuntijan” näkökulmasta. Kysymykset saattavat olla myös historiallista perua ja sellaisia, jotka olivat tärkeitä eilen. Jotta työntekijöitä voidaan johtaa oikeista lähtökohdista oikein, tulee organisaation ymmärtää mitkä asiat ovat sen omille työntekijöille tällä hetkellä kaikkein merkityksellisimpiä. On aivan turhaa kysyä kaikilta kaikkea, vaan ymmärtää mikä on tärkeää ja miten nuo tärkeät asiat toteutuvat.

  1. Kysytään kysymisen eikä kehittämisen vuoksi

Henkilöstökyselyn toteutus on lähtökohtaisesti raskas ja aikaa vievä projekti. Se toteutetaan, koska on pakko, osana vuosikelloa. Kyselystä saadaan tuloksia, jotka ovat joko liian vaikeaselkoisia tai itsestään selvyyksiä. Kehityskohteiden priorisoinnista tulee vaikeaa ja kehittäminen jää muutaman powerpoint-esityksen läpikäynniksi. Koska elämme niukkuuden maailmassa, kaikkea ei voi kehittää kerralla. Kehityspanostukset, jotka voidaan tehdä, on kohdennettava sinne, missä niillä on suurin vaikuttavuus, eli niihin asioihin, jotka ovat työntekijöille merkityksellisimpiä.

  1. Kysely ei osallista tarpeeksi

Henkilöstökyselyn täyttäminen on valitettavan usein työntekijälle tylsä ja mitäänsanomaton kokemus. Parhaimmillaan se voi kuitenkin olla työntekijälle antoisa ja kehittävä kokemus, interventio itsessään. Perinteisen henkilöstökyselyn filosofia, rakenne ja siitä saatava hyöty eivät luo työntekijälle riittävää osallisuuden kokemusta. Kukapa muu osaisi auttaa organisaatiota työn ja organisaation kehittämisessä paremmin, kuin sen omat työntekijät.

Työntekijät antavat parhaansa, vasta silloin kun heille merkitykselliset asiat toteutuvat työpaikalla.

Yrityksen tulee johtaa työntekijöitä oikeista lähtökohdista ja heidän näkökulmasta oikein. Tätä me kutsumme työntekijäymmärrykseksi. Tämän vuosituhannen henkilöstökyselymme, Siqni, on työntekijäymmärrystä selvittävä johtamisen työväline.

Tulevaisuudessa emme enää puhu henkilöstökyselyistä, vaan työntekijäymmärryksestä.

Tulevaisuuden työelämän johtajille

Tulevaisuuden työelämä rakennetaan työntekijälähtöisesti. Kun työntekijä on sitoutunut ja intohimoinen, tuo tunnelma tarttuu sekä sisällä että ulkona. Nyt tuota intohimoa voi myös mitata, sillä Siqni-kyselymme Liekki-indeksi kertoo selkeästi, kuinka ”liekeissä” teillä työtä tehdään.


Haluatko kuulla, miten voimme auttaa keräämään merkityksellistä työntekijäymmärrystä? Soita tai sovi tapaaminen kalenteriini:
 
Tom Grönlund
Sales Director

 

Oliko artikkelimme hyödyllinen?

Tilaa Siqnin uutiskirje, niin saat työelämää koskevat vinkkimme jatkossa suoraan sähköpostiisi!


    Hyväksyn yhteystietojeni tallentamisen rekisteriselosteen mukaisesti