Mitä asioita eri ikäryhmiin kuuluvat ja eri rooleissa työskentelevät pitävät työelämässä tärkeimpinä? Miten näkemykset ovat muuttuneet ennen ja jälkeen pandemia-ajan?

Työntekijöiden kokemukset ovat juuri nyt kuuma puheenaihe. Esimerkiksi Z-sukupolven esiinmarssi työpaikoille on viraalivideoiden ja kahvipöytäkeskustelujen inspiraation lähde.

“Raflaavia lehtiotsikoita haetaan kyselyistä, joissa otos on joitakin kymmeniä vastaajia. Suurin haaste diskurssissa on, että heitot perustuvat silloin kevyille olettamuksille ja ennakkoasenteille”, sanoo Siqnin perustaja Panu Luukka.

Laaja aineisto kertoo “totuuden työelämästä kaikessa tylsyydessään”

Siqnillä oli käytössään yli 122 000 avovastauksen anonymisoitu työelämäaineisto, joka mahdollisti perusteellisemman tutkimusmatkan ajankohtaisiin kysymyksiin. Analyysi kertoo, että eroavaisuuksia löytyy lopulta yllättävän vähän, sekä vuosien 2019 ja 2021 välisessä vertailussa että eri ikäluokkien välillä.

“Merkittävin löydös tuloksissa on se, kuinka samanlaisia ajatuksemme lopulta ovat ennen ja jälkeen pandemian”, Luukka huomauttaa. “Työelämä on muuttunut, työntekijä ei.”

Etätyön mahdollisuudet ja hyvä esihenkilötyö ovat tulleet työntekijöille entistä tärkeämmiksi, mutta muilta osin odotukset työtä kohtaan ovat pysyneet ennallaan.

Data osoittaa myös, että paljon pohditut erot eri ikäisten työntekijöiden välillä eivät vastaa sitä, mitä vallitseva diskurssi tai viraalit TikTok-videot antavat ymmärtää. Kaikki vastaajat nostavat merkityksellisimmiksi samanlaisia asioita, kuten työtehtävien mielekkyyttä, työyhteisöstä saatua arvostusta ja tukea sekä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä.

“Onko koko puhe sukupolvien erilaisuudesta enää edes tarpeen? Jos katsoo tiivistelmiä nuorimpien vastaajien näkemyksistä, eivät esimerkiksi työnantajan arvot tai vastuullisuus nouse sieltä esiin sen enempää kuin millenniaaleilla tai muilla ikäluokilla”, Luukka huomauttaa. Lopulta jokainen työntekijä on yksilö, ja tasapäistäminen ja olettaminen asettaa johtajan suureen harhaan astumisen vaaraan.

Datan laajuus lisää luotettavuutta: “Tämä on se totuus suomalaisesta työelämästä kaikessa tylsyydessään.”

Tekoäly tiivistää aineistosta näkyviin keskimääräisen vastaajan

Koska Siqnin aineisto oli valtavan suuri, teknologiayritys Younite-AI tuli hätiin ja toi tekoälyosaamisensa analyysin tueksi. Yhdessä rakennettiin uusi ASKR-työkalu, jonka kautta kuka tahansa voi nyt tutkia eri työntekijäryhmien vastausten eroja ja samankaltaisuuksia.

“Toisin kuin paljon pinnalla ollut ChatGPT, ASKR ei generoi uutta tai arvaa. Sen sijaan se etsii vastauksia kysymyksiin tekstimuotoisesta datasta, ja muotoilee niiden pohjalta sitten luontevan tiivistelmän”, kertoo Delivery Director Ella Rauma Younite-AI:lta.

Tuloksena on tarina, joka muistuttaa tietyn ryhmän keskimääräisen edustajan keskiarvoista vastausta.

“Tekoäly ei ole analyysissaan tavoitehakuinen. Se ei ota kantaa sanomalehdissä tai kaupunkifestivaalien skumppateltoissa vellovaan keskusteluun. Se tiivistää keskiarvoja puhtaasti aineiston perusteella”, Panu Luukka huomauttaa.

Tiedolla johtamisen aikakaudella tarvitaan datan yhdistelyä

“ASKR:n kaltainen työkalu toimii johtamisen tukena, kun haluat ymmärtää nopeasti trendejä, muutosta ja suurta liikettä”, Ella Rauma kuvailee.

Tulevaisuudessa ASKR voi hyödyttää etenkin suuria yrityksiä, joiden oma työntekijäkyselydata on niin mittava, ettei sitä ole tehokasta analysoida ihmisvoimin. Kaikkein voimakkaimmillaan algoritmi on silloin, kun saman joukon vastauksia verrataan ennen ja jälkeen jonkin muutostilanteen.

“Käynnissä on tiedolla johtamisen uusi aikakausi. Työntekijäkokemuksen seuraaminen on vain yksi osa sitä. Uskon, että tulevaisuudessa tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän yhdistelemään eri tietolähteitä, kuten kyselydataa, talouslukuja ja asiakaspalautteita. Näin yrityksissä voidaan seurata trendejä ja yhteyksiä aivan eri tarkkuudella kuin ennen”, Rauma sanoo.

“Työntekijäkokemusdatan käyttövoima tulee liittymään siihen, miten hyvin se parantaa liiketoiminnan ennustettavuutta”, Luukka lisää. “Ja lopulta on tärkeintä muistaa, että pelkästään mittaamalla mikään ei muutu. Voimme mitata itsemme puhki, mutta jos emme ole valmiita hyväksymään datan antamaa tietoa ja tekemään töitä, kaikki tutkimus on turhaa.”

Oletko valmiina haastamaan ennakko-oletuksesi? Tutustu ASKR-työkaluun!